Psykoterapiaan hakeutujan muistilista

Psykoterapian on todettu olevan tuloksellinen hoito- tai kuntoutusmuoto moniin eri psykiatrisiin sairauksiin. Lääketieteelliset hoitosuositukset laaditaan usein diagnoosikohtaisesti. Siitä huolimatta suurin osa psykoterapian muodoista ja niiden taustateorioista eivät pohjaudu diagnoosiluokitteluihin. Jokaisen ihmisen hoitopolku muodostuu yksilöllisesti asiakkaan ja psykoterapeutin yhteisyön tuloksena. Usein psykoterapiasta puhtaan kansan kielessä terapiana, mutta asioilla on eronsa. Terapeuttina voi käytännössä toimia kuka tahansa, mutta psykoterapeutin ammattinimike on yksi terveydenhuollon nimikesuojatuista ammateista. Psykoterapeutti-nimitystä saa siis käyttää itsestään henkilö, joka on saanut siihen Valviran myöntämän oikeuden.

Vaikka psykoterapeutin vastaanotolle voi hakeutua ilman varsinaista mielenterveysongelmaa, valtaosa asiakkaista on lähtenyt hakemaan apua masentuneisuuden, ahdistuneisuuden tai muun psyykkisen pahoinvointiin liittyvän syyn vuoksi. Psykoterapia edellyttää, että olet valmis työskentelemään oman vointisi kohenemisen eteen. On tärkeää, että sinun psyykkinen vointisi, toimintakykysi, voimavarasi ja elämäntilanteesi ovat riittävän hyvät ja vakaat, jotta sinulla on voimavaroja tutkia itseään. Tällöin pystyt saamaan psykoterapiasta irti sen tarjoaman hyödyn.

Psykoterapian eri muotoja on kehitetty vaikeisiinkin häiriöihin. Silti vakavien ongelmien akuuttivaiheessa on syytä arvioida, onko psykoterapia vielä oikea-aikaista. Joskus esimerkiksi vakavan masennuksen akuuttivaiheessa toimintakyky ja henkinen kyky pohtia asioita voi olla merkittävästi heikentynyt, ja kaikki resurssit menevät arkiseen selviytymiseen. Tällaisessa tilanteessa on parempi antaa voinnin kohentua ennen psykoterapian aloittamista. Päihteiden käyttö voi hankaloittaa psykoterapiasta hyötymistä ja mielenterveysongelman lievittymistä. Aktiivisen päihdeongelman ja samanaikaisen mielenterveysongelman kohdalla on syytä arvioida kriittisesti, onko ensisijaisesti tarve ottaa vastaan muuta hoitoa ja psykoterapiaa vasta, kun tilanne on paremmassa hallinnassa.

Yleisin psykoterapiakustannuksiin saatava tuki on Kelan kuntoutuspsykoterapian tuki. Voit saada Kelan korvaamaa psykoterapiaa, jos olet 16–67-vuotias, työ- tai opiskelukykysi on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi ja olet saanut mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen vähintään 3 kk asianmukaista hoitoa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa hakevana tarvitset psykiatrin tai työterveyslääkärin B-lausunnon. Kela myöntää tuen vuodeksi kerrallaan. Voit saada psykoterapiaa Kelan tukemana enintään 3 vuotta. Psykoterapiaa korvataan vuodessa enintään 80 kertaa ja kaikkiaan enintään 200 kertaa. Kela korvaa 57,60e psykoterapiakäyntiä kohtaan. Maksat itse loput terapeuttisi taksasta riippuen.

Kelan korvaamasta kuntoutuspsykoterapiasta löytyy tietoja tarkempia tietoja Kelan sivuilta.

Itse maksavana asiakkaana psykoterapiaan hakeutuminen on teoriassa yksinkertaista, mutta käytännössä siinä on haasteensa. Suurin ja yleisin ongelma on kysynnän ja tarjonnan väliset ristiriidat. Lähtökohta on etsiä omalta alueeltasi psykoterapeutteja ja ottaa heihin yhteyttä. Sähköpostitse yhteydenotto lienee sujuvinta, mutta kovin yksityiskohtaisia tietoja omasta tilanteestaan ei kannata kertoa. Prosessin etenemiseen vaikuttaa moni asia, ja jokaisella psykoterapeutilla lienee tähän omat tapansa.

Mielenterveystalon psykoterapiaoppaaseen on kerätty laajalti yleistietoa psykoterapiasta ja hakuprosessista.

Viitekehyksiä on paljon ja joskus viitekehysten viidakko voi tuntua hämmentävältä. Psykoterapioissa on keskenään samoja elementtejä, mutta toki myös eroja. Samankin viitekehyksen omaavat psykoterapeutit toimivat oman persoonallisuutensa ja lähestymistapansa kautta, ja heillä voi lisäksi olla lisäkoulutusta johonkin tiettyyn erityisalaan tai menetelmään. Myös psykoterapeutin oma pohjakoulutus tuo toisenlaista näkökulmaa myös terapiatyöhön.

Yleisempien ongelmien (mm. masennuksen, ahdistuksen, vastoinkäymisten ja ihmissuhdevaikeuksien yhteydessä) terapeutin psykoterapiasuuntauksella ei ole tutkimusten mukaan ratkaisevaa, on tiettyjä vaikeuksia, joissa terapeutin suuntautumisella ja etenkin erityisosaamisella on painoarvoa. Esimerkiksi tunne-elämän epävakauteen ja persoonallisuushäiriöihin sekä erityisesti vakava-asteisen traumatisoitumisen hoidossa on hyödyllistä, että terapeutilla on juuri kyseisiin vaikeuksiin erikoistunutta koulutusta ja kokemusta.

Vaikka viitekehys on yleensä "se kriteeri", jonka perusteella tutustumiskäynti varataan, yksi tärkeimmistä asioista psykoterapeuttia valittaessa on henkilökemioiden toimivuus. Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että asiakkaan ja psykoterapeutin välinen yhteensopivuus on terapian tuloksellisuuden kannalta vaikuttanut jopa viitekehystä merkittävämmältä tekijältä. Yhtenä valinnan kriteerinä voikin olla se, että kohtaaminen ja yhteistyö terapeutin kanssa tuntuu hyvältä. On tärkeää, että itse koet löytäväsi terapeutin kanssa yhteisymmärryksen sekä työskentelytavoista, että siitä mihin terapialla pyritään. Arvelen, että yksi isoimmista toiveista on nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen kokemus.

Minun pohjakoulutukseni on psykiatrinen sairaanhoitaja ja psykoterapian viitekehys traumapsykoterapia. Voit lukea lisää Kriisi- ja traumapsykoterapiasta.

Terapiatalo Nosteella työskentelee lukuisia eri viitekehyksen ja työkokemuksen omaavia ammattilaisia. Psykoterapeutin erityisosaamisesta löytyy tietoa heidän profiileistaan. Lisäksi voit tiedustella heiltä kokemusta tiettyjen vaikeuksien hoidossa.

Sanotaan, että pitkäkin matka alkaa yhdellä askeleella. Niin myös psykoterapiassa – nimitäin kaikki alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta ja sen yhteydessä sovitusta tutustumiskäynnistä. Tutustumiskäynti ennen terapian alkamista on paikallaan, jos mietit terapian aloittamista ja etenkin jos olet hakeutumassa Kelan kuntoutuspsykoterapiaan.

Tutustumiskäynnillä sinulle tarjoutuu mahdollisuus kertoa psykoterapeutille kasvokkain itsestäsi ja elämäntilanteestasi. Pääset myös esittämään kysymyksiä, joita mielessäsi saattaa olla esimerkiksi psykoterapian aloittamiseen tai psykoterapeutin työtapoihin liittyen. Myös psykoterapeutti voi kertoa omasta koulutustaustastaan ja työskentelytavoistaan. On yhteinen etu, että pitkän terapian lähtökohtana on hyvä tuntuma yhteistyösuhteesta.

Ihanteellisinta olisi, että voisit käydä mahdollisesti useamman psykoterapeutin luona ennen terapian alkua, etenkin jos ensimmäisen terapeutin kanssa yhteisen sävelen löytyminen mietityttää sinua. Kuten jo totesin, valitettavasti kysyntä ja tarjonta eivät tässä kohtaa. Joskus voit joutua etsimään pitkään, ennen kuin löydät edes yhden vapaan psykoterapeutin. Usealla tutustumiskäynnillä käyminen voi tuntua paitsi mahdottomalta, myös taloudellisesti kalliilta. Psykoterapiaa ei kuitenkaan kannata aloittaa sellaisen terapeutin kanssa, jonka kanssa on vaikea löytää yhteisymmärrystä. 

Psykoterapia on pisimmillään vuosia kestävä yhteistyösopimus, joten on hyvä tietää mihin on sitoutumassa. Menneisyyden muuttaminen on mahdotonta. Sen sijaan voimme muuttaa sitä, millä tavalla menneisyys vaikuttaa meihin tänä päivänä. Parhaimmillaan psykoterapiaprosessi tuo kasvun mahdollisuuden sekä sinulle että psykoterapeutille. Psykoterapia ei muuta ihmistä, mutta se voi antaa ihmiselle toisenlaisia selviytymiskeinoja ja kykyä nähdä itsensä myötätuntoisesti ja lempeästi. Psykoterapia ei tasoita elämää, vaikka elämästä voikin tulla tasapainoisempaa. Elämään kuuluu vastoinkäymisiä ja pettymyksiä - psykoterapiassa voi oppia näistä selviytymään paremmin.

Build a free site - Get more